Ruiskis!

Sadas blogiteksti! Yllätin kyllä itseni jaksamalla kirjoittaa tätä. Blogista on ollut monenlaista apua, epätoivon iskiessä, on ollut helppo katsoa, miltä näytti viikko sitten ja todeta, että onhan se edennyt sittenkin. Lisäksi on ollut ilo kuulla, että moni on blogia lukenut tai ainakin kuvia katsellut ja seurannut meidän sekoilua mummolassa!

Tällä viikolla on nyherretty autotallissa. Meidän suunitelma on siis se, että ensin pistetään läjään autotalli, jotta sinne saadaan kamat sisälle. Sitten siirrytään varsinaisesti alakertaan. Vähän ollaan kyllä varaslähtöä sisälläkin otettu, koska aikataulullisesti ei voitu, eikä kannata, tehdä pelkkää autotallia.

Seinät vaativat vähän tasoittelua ennen maalausta,
tallista on hyvä aloittaa harjoittelu

Aika haulikolla ammuttu on kyllä tuo seinä..

Jossain vaiheessa keksittiin, että ruiskullahan tuo alakerta kannattaa maalata, koska epätasaisen ja karhean betoniseinän maalaaminen millään muulla ei houkuttanut. A:n työkaverilta siis maaliruisku lainaan. Ei ole helppoa ei. Tai siis on sitten kun sen saa toimimaan, mutta kyllä siinä muutama hetki piti askarrella, että saatiin pelittämään.

Ensin kokeiltiin omaa kompuraan tulevaa maaliruiskua. Huomatttavasti nopeammin olisi saanut maalit seinään vaikka vesiväripensselillä, ei siis sitä.  Ihan vähän olisi pitänyt googlata enemmän ennen yrittämistä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin ja maalit seinissä. Muutamia huomioita ihan noin jos joku joskus aikoo ruiskumaalata:

• Maali pitää ohentaa, ei muuten tule ulos ollenkaan, 
• kannattaa täyttää säiliö täyteen ensimmäisenä ja sitten todeta edellämainittu, not.
• Liipaisinta pitää painaa pohjaan, tulee vain ilmaa jos painaa puoleen väliin, huoh..
• Jos suutin menee tukkoon ei sitä laimennettuakaan maalia tule ulos. 
• Suutinta puhdistettaessa kannattaa sillä osoittaa omaan naamaan -tai sitten ei.
• Säiliötä ei voi täyttää täyteen, muuten suljettaessa maali tursuaa ulos ja koko härvelikään ei toimi.
• Liian vähän laimmennetun maalin läträäminen liian täydestä säiliöstä ei ole kovin siistiä puuhaa, onneksi on vesiliukoista maalia.
• Jos laimentaa liikaa tai unohtuu suihkimaan yhteen kohtaa liikaa valuu ja valumissa väri vaihtuu.
• Läträämisen jäljilta säiliö on niin maalissa, että ainakaan mitta-asteikkoa ei voi käyttää lanttauksen apuna.
• Maalia meni 1/3 siitä, mitä olisi pitänyt, mutta toisaalta alla oli kohtuullisen hyvä maalipinta, joten värin vaihto riittää meille. Saadaanpahan maalattua samalla pöntöllä sisälläkin.  

Voiskohan toi enää yhtään kauheempi olla?
Epätasinen ja jäätävät valumat takaseinällä..

Ei siis ehkä mikään mestaritaidonnäyte, mutta seinät vaihtoivat väriä, joten riittää meille. Toivotaan, että kerrospaksuus on pitkälläkin aikavälillä riittävä, vähän epäilyttä kyllä. Suosittelen sekä hengitys suojainta että kuulosuojaimia. Maaliruisku pitää sen verran kovaa ääntä, että tuntitolkulla en minä ainakaan mielelään sitä kuuntele. Vielä kun oli radiolliset kuulokkeet niin ihan hauskaa hommaa. Ja helposti sai tasoittamattomaan kattoon esimerkiksi maalit kaikkiin koloihin, olisi ollut kohtuullisen mielenkiintoinen homma ilman ruiskua.

Väriksi A valitsi harmaan. Hieman oli liian lavea valinta, joten lätkäisin sitten eteen kymmenisen esikarsittua vaihtoehtoa ja A valitsi tummimman eli Tuhkan. Sitähän ei tietysti kannata tarkistaa, että miten väri käy betonilattian kanssa, mutta lopputulos oli kyllä ihan osuva. On täsmälleen lattian värinen maali, Tuhka (M497) voisi siis nimeltään ihan hyvin olla betoni. Jännä bunkkeri tai luolamainen tunnelma tulee kun kaikki pinnat ovat saman värisiä harmaita, mutta kuvista poiketen ei ole ollenkaan noin synkän näköinen. Jos mulla on tumma turkoosi kodinhoitohuone, niin en kovasti voi arvostella tummia värivalintoja, sitä paitsi väri on kaunis. Eikä näy sitten ihan heti kaikki noki niin kuin olisi näkynyt valkoisissa seinissä. Saapi sitten vain sähköurakoitsija suunnitella valaistuksen niin, että näkee.

Sellainen siitä tuli!
Nyt enää sähköt ja sitten hyllyjä suunnittelemaan!