Valkeaa joulua!

Rauhallista joulua!

Koska ulkona ei ole kovin jouluinen sää, voidaan tilanne korjata pohjamaalaamalla sisällä. Jouluksi saatiin siis kipsilevyjen tasoitus tehtyä ja nyt pöllytyksen pitäisi olla ohi. Pohjamaali on sudittu paikalleen. Nyt puuttuu enää pintoja, tai siis kaikki pinnat. Voiton puolella siis selkeästi ja välipäivinä on hyvä nakertaa hommaa eteenpäin.

Lumivalkeaa!

Katsotaan kuinka pitkää joulutaukoa maltetaan viettää, joka tapauksessa hyvää joulua kaikille!

Kasaa kasaa..

Melkoiset rypistykset vetäistiin, mutta nyt pikkumakkarit menevät jo kasaanpäin hyvää vauhtia. Suunnitelmakin on luonnollisesti jo ehditty muuttaa, ei sittenkään aiota tehdä heti väliseinää huoneiden välille. 25 neliön huone on mukavan avara, joten jätetään väliseinä vielä pois ja rakennetaan se sitten tarvittaessa.

Aika hyvin osui meidän mittaus!
Kuvassa siis yhtä vaille kaikki vanhat sähköputket.
Vähän jos vertaa nykyiseen määrään..

Sähköjen askarteluun meni odotetusti aikaa ja hermot, mutta nyt on yhtä katkaisijaa ja pistorasiaa vaille kaikki kaapelitkin vedetty. Viimeiset vedot odottelevat vielä komeron viereen tulevan väliseinänpätkän rakentamista. Nyt talossa ei ole enää yhtään senttiä vanhaa sähköjohtoa! Kytkemättä vielä nuo pikkumakkarit ja parit ulkovalot, mutta aivan loppusuoralla mennään kyllä sähköjen uusimisen kanssa.

Vielä löytyi yksi jatko, tosin tämä oli tehty asiallisemmin kuin edellinen löytynyt..
Vanhat sähköjohdot haisivat ihan muovailuvahalle..

Purettujen kaappien tilalle pikkumakkareiden ja käytävän välille rakennettiin väliseinä, johon jätettiin aukko liinavaatekomerolle. Liinavaatekomeron rungosta tilattiin erikoissyvä, jotta parisängyn pussilakanatkin mahtuvas suosiolla rullalla oven taakse.

Elämäni ensimmäinen alusta asti tehty väliseinä, hieno tuli!
Lakanan kohdalle tulee siis komero.

Väliseiniin lisättiin vielä vähän villaa, jotta äänieristys paranisi. Minä en tosin ole koskaan kokenut, että mitään ongelmaa äänieristyksen kanssa olisi, mutta kun nyt kerran seinät avattiin niin kannattihan sinne tunkea kaikki mahdollinen.

Villaa väliin, mukavasti pölisivät nuo vanhat valulaudat..

Onneksi tulee alaslaskut niin sähköjen lisääminen onnistuu suht kivuttomasti.
Oven aukko on vielä toisenpuolen kipsiin puhkaisematta,
pyritään välttämään maailmanlopun pölyä..

Seuraavaksi odotellaan komeron runkoa, että saadaan kaikki loputkin kipsilevyt paikalleen. Sitten vuorossa onkin iloista saumojen tasoitusta taas aivan riittävästi. Onneksi nyt on strategia, miten tasoituksen kanssa kannatta edetä, vaaditaan enää hermoja. Onneksi viimeisiä kipsilevyjä tässä huushollissa vähään aikaan viedään, toivoa siis on!

Levylöitä seinissä!

Purkaa purkaa..

Taas revitään kipsilevyjä. Oikein mukavaa puuhaa, toisaalta nyt epätoivo ei ollut ollenkaan niin syvää, tiedettiin, mitä on edessä ja seinää kuitenkin rajallisesti. Silpuksi vain ja Ikea-kasseihin.

Aku Ankka -tapettiseinä oli yksi vaihdettava, vanha tapetti oli päällemaalattu ja alla oleva tapetti lomittain ladottu, joten seinän tasoitus olisi vaatinut melkoista taiteilua. Mistähän tuollaista ihanaa tapettia saisi enää tänä päivänä?

Aku, Hessu ja Mikki!

Tiku ja Taku!

Tätä lisää!

Pikkumakkarit ovat nyt yhtä tilaa väliseinä on purettu ja niiltä seiniltä, joista kipsit aiotaa vaihtaa on ropsautettu vanhat alas. Kipsipölyt on siivottu pois. Seuraava vaihe oli purkaa kaapit, jotka muodostavat käytävän välisen seinän. Alta paljastui lakkaamatonta mäntylattiaa, ihan kauniin värinen se on ollut 50 vuotta sitten.

Väliseinässä oli styroksit äänieristeenä. 

Sitten pitäisi ryhtyä sähköjen uusintaan. Onneksi A on päävastuussa siitä, älyttömän rasittavaa nyherrystä tiedossa kyllä ihan riittävästi molemmille. Tavaroita ja tarvikkeita on hankittu sen verran, että pohjamaalivaiheeseen pitäisi päästä. Hieman mietintää aiheuttaa nyt se, miten paljon puretaan pikkumakkarin ja käytävän välistä seinää tai oikeastaan, että pitäisikö ovi karmeineen purkaa myös ja aloittaa ihan alusta väliseinän kanssa. Vaikuttaisi jotenkin helpommalta tässä kohtaa.

 

Kaapin alta löytyi kohtuullisen vanha pinokkio tussi.
Tottakai se toimii edelleen!

Kohtuullisen rouheat on taas näkymät, mutta kyllä se siitä taas. Nyt on suurin osa purusta tehty, väliseinän osalta pohditaan vielä käytävän puolen kohtaloa. Nyt vähän sähköjen nyherrystä ja sitten se lähtee kasaantumaan takaisin!

Elegantti pitsivalaisin työmaalla!

Kaapit pinossa

Melko avarat on näkymät nyt käytävässä..

Final round!

Sisällä viimeinen remppakohde on aloitettu! Pikkumakkarit ovat viimeinen koskematon osa taloa sisäpuolelta, niiden remontoinnin jälkeen kaikki pinnat sisällä on vähintään maalattu, useimmat uusittu kokonaan. Loppusuoralla siis ollaan sisäpuolen rempan suhteen!

Niin sanottu Pikkumakkari

Ei se suurensuuri ole mutta hyvä siitä tulee!

On ihan ok maalata kaapit sisältä oransseiksi..

Pikkumakkareiden osalta suunnitelma on pitää huoneet kahtena erillisenä, mutta uusia väliseinä. Lisäksi nyt käytävän puolen väliseinä on rakennettu kaapeista, ja sekin on tarkoitus korvata väliseinällä. Yksi komero jätetään kuitenkin, käytävän puolelle avautuva liinavaatekaappi on sellainen, jonka ehdottomasti haluan säilyttää.

Perämakkari on tilana vähän hankalampi pikulainen vaikka onkin Pikkumakkaria isompi

Turkoosikin käy kaapin sisävärinä,
kuvassa huomattavasti haaleampi kuin luonnossa..

Kattoon tulee samanlainen panelointi vanhojen kipsilevyjen päälle kuin meidän makuuhuoneeseen. Lattiaan laitetaan samaa parkettia kuin muuallekin taloon. Sähköt uusitaan ja lisätään antennikaapelointi sekä verkkopisteet. Sähköjen uusiminen onkin sitten taas oma askartelunsa ja edellyttää valitettavasti taas vanhojen kipsilevyjen irrottamista. Onneksi ihan kaikkia levyjä ei tarvitse uusia, mutta ihan riittävästi tuosta vaikuttaa silti tulevan saumattavaa..

Pikkumakkarien erikosuutena 50 vuotta vanhat turvapistorasiat,
joita nykyinen sähkäri vihaa, helppokäyttöisiä toki..

Tästä olin lapsena aina kateellinen!
Oman kaapin oveen sai liimata tarroja!

Ehdotus metron logoksi, Myyrä!
Eikö olisi hyvä tylsän M:n tilalle?

Terveisiä Ollille!

Seinämaalien valinta on totaalisen kesken ja lisäksi pikkumakkariin pitäisi löytää joku mukava tapetti. Alkuperäinen Aku Ankka tapetti olisi aivan ihana, mutta ihan samanlaista ei taida saada enää mistään (kuvia tulossa). Onneksi pintamateriaalien miettimiseen on vielä aikaa. Mitään ihan uutta työvaihetta ei pitäisi olla edessä, joten eikun nakertamaan!

Viisauksia tarroista!

Alakertaan muutettu

Hupsista, koko marraskuu livahti päivittämättä blogia kertaakaan. Kovasti on kuitenkin tapahtunut ja alakerta on jo täysin käyttökunnossa. Eteisestä ja alakerrasta ja portaiden ympäriltä puuttuu vielä listoja, mutta käyttöä niiden puuttuminen ei onneksi haittaa.

Säilytystilaa ei ole koskaan liika!
Ja ei, ei todellakaan enää ole tyhjä..

Alakertaan askarreltiin vanhaan kylmiöön hyllyt ja patteriputket saivat eristeiden päälle harmaat muovikuoret, jotta eivät ole niin rumat. Pystyviemärien ympärille tehtiin kotelot, jotka sullottiin villaa täyteen äänieristeeksi. Vaimentava vaikutus on kohtalainen, lisäksi auttaa kun huoneissa on tavaraa, kaikuminen väheni niiden myötä huomattavasti.

Semi järeä tuli kotelosta, mutta tulkoon..

Porrashuoneeseen asennettiin rivillinen kaappeja, joten säilytystilaa pitäisi nyt olla jokseenkin riittävästi. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos meidän romut ei mahdu noihin kaappeihin, niin sitten romun määrää täytyy vähentää. Toistaiseksi näyttää vielä ihan väljältä, hyvä niin!

Harrastehuoneeseen pitää vielä asentaa kattovalo, mutta sekin on jo tilattu ja tulossa, joten aikalailla alakerta on taputeltu.

Kauniisti päällystetyt putket ja yleistä kaaosta muualla

Pannuhuoneeseen muutettiin yläkerrasta vanhat keittiökaapit sisältöineen ja työkalut ovat nyt päässeet takaisin omille paikoilleen. Yksi pöytätaso tarvitaan vielä, jotta altaan voi asentaa. Altaan asennus tarkoittaa kuitenkin sitä, että putkiremontti on lopullisesti aivan valmis! Lopputarkastuksen voi tilata ja ennen kaikkea voi rauhallisin mielin luottaa siihen, että viemärit ja vesiputket ovat ajantasalla.

Kuvia alakerrasta ei vielä kovasti esitellä, pikkumakkareiden tyhjentäminen ja remppatarpeet mm. parkettipaketit ovat vallanneet ison osan tiloista. Ennen ja jälkeen kuvia varmasti tulossa, mutta ihan ei kannata hengitystä pidättää, huomasin juurikin, että kylppäristäkään ei sellaista vielä ole tehty. Tulossa kyllä kaikista osista, kunhan ehdin!

Hieman taisteluväsymystä on havaittavissa, mutta kaikesta huolimatta viimeinen osa rempasta on jo aloitettu.. Pientä pintaremonttia tiedossa siis vielä yläkerran pikkumakkareissa. Niiden aikataulua ei ole mitenkään fiksattu, eikä tavoitetta jouluun ole mitään tarvetta asettaa, niiden nakerrus jatkuu siis todennäköisesti myös ensi vuoden puolellakin. Saa nähdä kauanko pikkumakkareiden remppaan menee..

Portaat!

Ihan mahtavaa, alakertaan pääsee sukkasillaan ja isoin osa portaista on jo paikallaan. Yläosa askelmat on vielä kiinnittämättä, mutta paikallaan jo valeessa, eli kulku onnistuu. Kiitoksia Porraspuu Naukkariselle asiantuntevasta ja pitkämielisestä jumpasta portaiden suunnittelussa. Ainoana porrastoimittajana heillä ymmärrettin, mitä olemme hakemassa ja saatiin tolkkua minun mittauksistani. Lopputulokseen olemme kovin tyytyväisiä!

Jipii! Viimein portaat paikallaan taikaisin!

Ruokailutilasta ei voi enää heittäytyä alakertaan,
meille voi siis tulla ehkä kylään joku...

Aika paljon jännitti, miten meidän mittailut olivat sattuneet kohdilleen. Ja itseasiassa jos ei olisi "suoristettu" hieman seinää kun laitettiin paneeleita kiinni, niin mittaukset olisivat menneet ihan nappiin. Yhden porrasaskelman pieni sahaus lasketaan kyllä mielestäni onnistuneeksi mittaukseksi tässä kohtaa. Tosi hienot portaista näyttäisi tulevan, sopivalla tavalla samanlaiset kuin alkupäisetkin, mutta kuitenkin juuri ratkaisevasti paremmat. Umpiportaan alle saa jemmattua paljon asioita ilman, että ovat aivan pölyssä heti kohta ja ehkä vanhat mäntyasekelmat olivat jo tosissaan uusimisen tarpeessa. Vielä on jumppaa jäljellä, pienojen kiinnitys välipohjaan ja askelmat kiinni, mutta voiton puolella ollaan.

Tarttis vissiin joku valo saada tohon portaaseen, aika synkkää on..

Todella hyvä fiilis, kun viimein saa alakertaa käyttöön, kaapitkin ovat melkein tilauksessa, joten kohta kannetaan jo kamoja takaisin! Pannuhuoneessa pitää vielä askarrella putkieristeiden naamioinnin kanssa -mikä on muuten todella rasittavaa puuhaa- mutta sitten sinnekin saa kantaa työkalut takaisin oikeaan kotiin ja pikkumakkarin saa tyhjäksi! Haittaako se, jos on jouluna remppa kesken? Ei kai, jos mitään asumista estävää ei ole kesken, joten pikkumakkareiden nakertamista saatetaan aloittaa jo tämän vuoden puolella...

Otsalaudat odottavat vielä asennusta..

Portaiden asennus luonnollisesti vaati eteisen tapetoinnin ja nyt on takana myös ensimmäinen tapetointiprojekti. A oli huomattavasti ahdistuneempi kuin minä, mutta molemmat ovat kyllä ihan tyytyväisiä lopputulokseen, joten lisää tapetointia mahdollisesti tiedossa, jos löytyy joku kiva. Varmuuden vuoksi ostatutin ison törpön liisteriä, niin nyt se on sitten pakko käyttää!

Marimekon Bottna tapetti, ihana!

Tosi helppo oli kyllä, vaikka kohdistettava tapetti olikin. Mitään paperitapettia en kyllä ala edes yrittämään, tuollainen liisteriä seinään ja kartonkia päälle -meininki on ihan maksimi. Eteinen vaikuttaa heti jotenkin valmiimmalta ja ajatellummalta, kun seinäkkeessä ei ole enää näkyvissä epätasaisesti pohjamaalattua pintaa.

Kamala kenkäteline muuttaa kohta alakertaan
ja näkymä paranee entisestään!

Mustaa valoa

Sitten kun päästiin vauhtiin niin valmistakin tulee! Alakerrassa on nyt lattiat valmiit, laatat saumattuna ja pannuhuoneen lattia maalattuna. Ihanaa hipsutella sukkasillaan viimein taas alakerrassakin. Lattialämmityskin saatiin takaisin päälle, maltilla tosin täytyy aloittaa, ettei laatat irtoa heti kättelyssä.

Samaa laattaa kuin yläkertaankin, Creacon 36N

Ulkona asfaltti on paikallaan ja mullat levitettynä. Ulkovalot ohjautuvat astronomisella kellolla, A:n valitsemat lamput tosin ovat niin tehokkaat, että jotta saadaan vähän tunnelmaa, niin täytyy vaihtaa ne vähän vähemmän tehokkaisiin. Ihanaa silti saada valoa pihaan. Ruohonsiemenkin toiveikkaana kylvettiin, pääseepähän ainakin sitten heti keväällä itämään, jos ei nyt enää syksyllä ehdi.

Muurivalot on kivat!
Pikkuisen häiritsevä tuo suodatinkangas..

Takapihalle muutti uusi perheenjäsen!

Joka paikassa on siis uusia mustia pintoja -asfalttia, vasta levitettyä multaa, laattoja ja lattiamaalikin on aika tumma. Välillä tuntuu siltä, että tämähän on kohta valmis, mutta tarkemmin kun ajattelee, niin onhan tuossa vielä hommaa..

Betoluxia pintaan, väriksi valikoituin Basaltti (N499)
Alakerrassa kaikki lattiat valmiina!

Portaiden pitäisi tulla huomenna! Väliovet pitäisi laittaa tilaukseen, että saadaan alakerran näkymästä vähän vähemmän rouhea. Puuhaa riittää kyllä vielä, mutta nyt ollaan taas päästy vauhtiin. Kaikkea uuttakin täytyy kyllä opetella, sillä tapetointia on tiedossa eteisessä vielä ennen portaiden asennusta.

Portaat vain puuttuu!

Jatkuu viimein..

Ai, jatkuuko meidän remppa edelleen? No jatkuu.. Eteneminen on ollut ihan yhtä verkkaista ja satunnaista elokuun jälkeen kuin blogin päivityskin, joten suurta eroa edellisiin päivityksiin ei oikeastaan edes ole. Nyt olisi kuitenkin toiveissa, että saataisiin alakerta lyötyä läjään, koska pikkumakkaritkin olisi toiveissa seuraavan puolen vuoden aikana saada rempattua, vaikuttaa siltä, että toiselle niistä olisi tulossa käyttöä ;)

Tällä viikolla rysähti sitten taas eteen päin ja isosti. Autotalliin asennettiin nosto-ovi, joten vanhat voitiin purkaa pois. Nyt täytyy enään ratkaista, että miten paikataan vanhan karmin jättämä lovi. Ovi kuitenkin toimii ja on ennen kaikkea valkoinen.

Ja taas suojataan..
Tällä kerralla vältyttiin onneksi maailmanlopunpölyltä!

Alakerran lattian kimppuun hyökättiin myös, koska luottoremppaukkeli saapui tontille ja otti tilanteen haltuun. Vuokraamosta hiomakone lainaan (koska eihän siitä meidän nyhertämisestä ollut mihinkään...) ja alipainehärveli hurisemaan ja liimat pois lattiasta. Jonkun verran oli korjaamista suoruudessakin, joten reunoille leväytettiin myös tasoitetta. Nyt laatat on jo melkein lattiassa! Ihan huippua saada tavarat alakertaan! Tosin pannuhuoneen lattia pitää vielä maalata ja laatat saumata ennen kuin päästään muuttamaan, mutta silti, toivoa etenemisestä on. Portaatkin ovan kohta jo matkalla kotiin, jännityksellä odotan, osuiko meidän mittaukset kohdilleen ja millaiset niistä tulee!

Parhaimmillaan 2 senttiä oli reunat alempana..

Tästä lähtee..

Eka huone melkein valmis..

Ja toinen huone melkein valmis..

Lisäksi pihalla on tehty kaadot valmiiksi asfalttia varten, jonka pitäisi tulla ensi viikolla. Tulen kyllä kovin onnelliseksi kun hiekka jää piiloon ja pääsee levittämään loput mullat paikoilleen. Pohjien tekemisen ja asfaltin välissä meidän nakiksemme jäi muurin rakentaminen toisen autopaikan viereen. Onneksi pohjaporukka kävi perjantaina, niin saimme rauhassa tänään lauantaina rakennella muuria. Illalla työpäivän jälkeen olisi voinut olla hieman turhan hermoja raastava homma. Mutta kaikesta ahdistuksesta huolimatta muurista tuli ensinnäkin suora ja toisekseen hyvän näköinen. Joku pikku arviointivirhe kivien määrässä tosin tehtiin, eikä viimeistä kerrosta saatu tehtyä. Saattaa tosin johtua siitäkin, että muurista tuli vähän aiottua pidempi.

Vähänkö hiano!

Perustustenkastelujärjestelmän purku

Jipii, nyt meillä menee sadevedet sinne, minne pitääkin! Salaoja remppa on siis tehty. Melkoisen erilaisia tarjouksia saatiin ja yksi kaivurihan feidasi hommasta pois jo kokonaan. Ihan yksinkertaisin kaivettava tuo ei toki ollut, koska seinän vieressä koko matkalla meni kaukolämpöputket ja vanha öljysäiliökin oli vieressä. Ilmeisesti valittiin kuitenkin oikea mies hommaan, koska kaivuri oli pihalla vajaat kaksi työpäivää! A ahersi ansiokkaasti lapionvarressa ympäripyöreitä päiviä. Keskiviikkona koko homma kaivettiin auki ja asennettiin patolevy, torstaina oli pakko mennä töihin, joten illalla askarreltiin salaojat paikalleen ja perjantaina täytettiin ja asennettiin sadevesiputket.

Vanha patolevy lopui sitten puoleen väliin seinää,
salaojan pääkin kurkistaa patoevyn alareunasta..

Kuoppa auki..

Perustustenkastelujärjestelmä oli itse asiassa tehokkaampi kuin oltiin edes ajateltu. Sadevedet oli siis ohjattu samaan kaivoon, josta lähti salaojaputket koko kellarin seinustalle. Ehdoton nou nou jo tämä itsessään. Kaiken kruunasi vielä se, että vaikka patolevyä oli laitettu, se oli maksimissaan noin metrin maanpinnan alapuolella, joten koko muu seinä oli täysin ilman mitään suojaa. Ja tällä osalla sitten tietysti oli salaojaputki, johon sadevedet oli ohjattu. Great.. Onneksi seinä oli kuitenkin suurimmalta osalta kuiva, ainoastaan nurkalta, josta kaikki katon sadevedet tulevat alas oli jonkin verran kosteaa. Lohduttavaa oli myös se, että hiekka kaivannon pohjalla oli aivan kuivaa, joten mitään jatkossa kun sadevedet eivät valu seinän viereen, salaojiin ei todennäköisesti koskaan edes mene vettä. Mielenkiintoista nähdä kertyykö tarkastuskaivojen pohjalle vettä lainkaan!

Ensimmäiset 30-vuottahan talo on ollut täysin ilman mitään salaojia ja patolevyjä ja pärjännyt hienosti. Maa on niin hyvin vettä läpäisevää, että mitään ongelmia ei ole ollut. Kaukolämpöön siirryttäessä on kuitenkin jostain syystä tehty tosiaan "salaojat", mutta valitettavasti vähän sinne päin. Uuden ajan hömpötyksiä asennettaessa ei oikein riitä, että tekee vähän sinnepäin, valitettavasti. Toivotaan, että me onnistuimme nyt paremmin!

Kuoppa kiini!

Kyllä tuli hyvä mieli, kun tietää, että nyt ei enää kastu talon varpaat! Myös maata muotoiltiin siten, että se viettää talosta poispäin, joten maan pintaakaan pitkin vedet eivät enää valu kellarin seinään. Pitäisi ostaa vielä yksi syöksytorvi, talon puoleenväliin laitettiin toinen rännikaivo, joten puolen katon vedet voisi ottaa jo siitä alas. Jos vettä tulee kunnolla ei tahdo yksi syöksytorvi riittää ja vesi tulee iloisesti suoraan yli rännistä.

Antaa tulla syksy ja sateet! Ensi keväänä vielä asennellaan patolevyn reunakaista ja kivetys talon ymprille. Vähän näyttää tämä päivitystahti hidastuvan, mutta ehkä se tästä taas. Alakerta on kuitenkin vielä vaiheessa, joten sen kimppuun pitäisi vielä päästä.