Ai, jatkuuko meidän remppa edelleen? No jatkuu.. Eteneminen on ollut ihan yhtä verkkaista ja satunnaista elokuun jälkeen kuin blogin päivityskin, joten suurta eroa edellisiin päivityksiin ei oikeastaan edes ole. Nyt olisi kuitenkin toiveissa, että saataisiin alakerta lyötyä läjään, koska pikkumakkaritkin olisi toiveissa seuraavan puolen vuoden aikana saada rempattua, vaikuttaa siltä, että toiselle niistä olisi tulossa käyttöä ;)
Tällä viikolla rysähti sitten taas eteen päin ja isosti. Autotalliin asennettiin nosto-ovi, joten vanhat voitiin purkaa pois. Nyt täytyy enään ratkaista, että miten paikataan vanhan karmin jättämä lovi. Ovi kuitenkin toimii ja on ennen kaikkea valkoinen.
 |
Ja taas suojataan.. Tällä kerralla vältyttiin onneksi maailmanlopunpölyltä! |
Alakerran lattian kimppuun hyökättiin myös, koska luottoremppaukkeli saapui tontille ja otti tilanteen haltuun. Vuokraamosta hiomakone lainaan (koska eihän siitä meidän nyhertämisestä ollut mihinkään...) ja alipainehärveli hurisemaan ja liimat pois lattiasta. Jonkun verran oli korjaamista suoruudessakin, joten reunoille leväytettiin myös tasoitetta. Nyt laatat on jo melkein lattiassa! Ihan huippua saada tavarat alakertaan! Tosin pannuhuoneen lattia pitää vielä maalata ja laatat saumata ennen kuin päästään muuttamaan, mutta silti, toivoa etenemisestä on. Portaatkin ovan kohta jo matkalla kotiin, jännityksellä odotan, osuiko meidän mittaukset kohdilleen ja millaiset niistä tulee!
 |
Parhaimmillaan 2 senttiä oli reunat alempana.. |
 |
Tästä lähtee.. |
 |
Eka huone melkein valmis.. |
 |
Ja toinen huone melkein valmis.. |
Lisäksi pihalla on tehty kaadot valmiiksi asfalttia varten, jonka pitäisi tulla ensi viikolla. Tulen kyllä kovin onnelliseksi kun hiekka jää piiloon ja pääsee levittämään loput mullat paikoilleen. Pohjien tekemisen ja asfaltin välissä meidän nakiksemme jäi muurin rakentaminen toisen autopaikan viereen. Onneksi pohjaporukka kävi perjantaina, niin saimme rauhassa tänään lauantaina rakennella muuria. Illalla työpäivän jälkeen olisi voinut olla hieman turhan hermoja raastava homma. Mutta kaikesta ahdistuksesta huolimatta muurista tuli ensinnäkin suora ja toisekseen hyvän näköinen. Joku pikku arviointivirhe kivien määrässä tosin tehtiin, eikä viimeistä kerrosta saatu tehtyä. Saattaa tosin johtua siitäkin, että muurista tuli vähän aiottua pidempi.
 |
Vähänkö hiano! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti